Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä datahub otetaan käyttöön alkuvuodesta 2022. Leppäkosken Sähkö siirtyy datahubiin Rejlersin avulla.
Datahub-järjestelmään tallennetaan Suomen noin 3,7 miljoonaa sähkönkäyttöpaikkaa asiakas-, sopimus- ja mittaustietoineen. Näitä tietoja käyttävät Suomen noin sata sähkön vähittäismyyjää ja 80 jakeluverkkoyhtiötä. Laki velvoittaa toimijat datahubiin ja järjestelmä on otettava käyttöön yhtä aikaa.
– Muutoksen haastavuus on jakeluverkkoyhtiöiden ja myyntiyhtiöiden kirjavat ratkaisut asiakas- ja mittaustietojärjestelmien teknisen toteutuksen osalta. Datahubin samanaikainen käyttöönotto on myös resurssihaaste, Rejlersin datahub-projektipäällikkö Samuli Saine toteaa.
Saine arvioi, että kaiken kaikkiaan datahubin tuoma muutos tulee olemaan suurin sitten vuoden 1999, jolloin sähkömarkkinat avautuivat kaikille sähkönkäyttäjille.
Leppäkoski -yhtiöiden ICT-projektipäällikkö Greetta Arha uskoo samoin suureen käänteeseen.
– Suomen pirstaloituneet sähkömarkkinat tulevat yhtenäistymään tiukemman sääntelyn, datahub-prosessien ja tulevan helpomman valvonnan myötä, Arha sanoo.
– Uskon, että sähkön vähittäismarkkinoilla tulee olemaan aika ennen ja jälkeen datahubin. Datahub on valtava ponnistus toimialalle.
Rejlers tukee asiakkaan strategiaa
Leppäkoski-yhtiöt on valinnut Rejlersin avuksi datahub-järjestelmään siirtymisessä mittaustiedonpalveluntarjoajana huolehtien niihin liittyvät datahub-prosessit.
– Rejlers on ollut aktiivisena toimijana kaikissa datahubin välitavoitteissa niin tietokonversioon kuin testaukseen ja sertifiointiin liittyen, Greetta Arha kertoo.
– Näin pienen sähköyhtiön ei ole kustannustehokasta hankkia mittaustiedonhallintajärjestelmää ja asiantuntijoita itselleen. Pienessä organisaatiossa voimme keskittyä suunnittelemaan strategian mukaiset tarpeemme ja tilata toimeksiantona palvelun luotettavalta kumppanilta.
Samuli Saine kertoo, että datahub-järjestelmään siirtymisessä Rejlers vastaa käytännössä kaikkien asiakkaidensa liitynnästä datahubiin mittaustietojen osalta.
– Tietojärjestelmät monimuotoisuudessaan ovat iso haaste energiasektorin yrityksille niin kustannusten kuin resurssien osalta. Tähän ongelmaan Rejlers pystyy vastaamaan sekä kustannustehokkuuden kuin myös luotettavuuden osalta.
– Voimme tukea laajalti erilaisia asiakastieto- ja luentajärjestelmäratkaisuita. Teemme myös yhteistyötä asiakastietojärjestelmätoimittajien kanssa.
– Rejlers on myös ketterä. Pystymme räätälöimään palvelut aina asiakkaan strategiaa tukien, Saine mainitsee.
Arhan mukaan Rejlers kannattaa valita palveluntuottajaksi, sillä yhtiössä on vahva osaaminen mittaustietoihin ja taseselvitykseen liittyen.
– Henkilöt ovat sekä osaavia että helposti tavoitettavissa. Näin säännellyllä toimialalla on tärkeää seurata tiiviisti lainsäädäntöä sekä eri foorumien kuten TEM:n älyverkkotyöryhmän, Energiateollisuuden kuin Fingridinkin ohjeita ja suosituksia. Rejlersillä on ollut ajantasaista tietoa kehityksestä ja monet datahub-projektin liitännäiset kuten pientuotannon tuntinetotukseen siirtyminen hoitui jouhevasti Rejlersin kanssa.
Mikä muuttuu?
Samuli Sainen mukaan datahubin tuoma muutos vaikuttaa asiakaspalvelun toimintaan vähintään uusina tai päivitettyinä järjestelminä sekä liiketoimintaprosesseina, joita ohjataan suositusten sijaan automaattisesti datahubista.
– Mittausjärjestelmien osalta näkyvin muutos on taseselvitysvastuun siirtyminen datahubille sekä nykyisestä sanomaliikenteestä luopuminen.
Greetta Arha tietää, että käytännössä muutokset näkyvät eniten asiakaspalvelussa järjestelmien päivittyessä datahub-yhteensopiviksi ja yhtiöiden välisten sähköpostien ja puheluiden määrien vähentyessä.
– Muutos tapahtuu myös ajattelutavassa. Aiemmin jokainen on huolehtinut tiedot omiin järjestelmiinsä, kun taas jatkossa tiedot on saatettava tavalla tai toisella datahubiin.
– Monet aiemmin omissa järjestelmissä olleet tiedot tulevat läpinäkyviksi muille osapuolille mikä lisää painetta tiedon oikeellisuuteen, Arha toteaa.
Ja kuka hyötyy?
Datahubin hyödyt näkyvät Samuli Sainen mukaan ensisijaisesti prosesseissa, jotka on datahubissa on automatisoitu.
– Myös yksi yhteinen mittauskanta tarjoaa hyötyjä erityisesti myyjille.
Arha kuvailee, että sähkönmyyjä voi tarkastaa asiakkaan valtuutuksella esimerkiksi sopimustilanteen, jonka perusteella hän voi laatia asiakkaalle paremman tarjouksen ja näkee nykyisen määräaikaisen myyntisopimuksen päättymispäivän.
– Datahubin ansiosta prosessien läpiajo nopeutuu ja esimerkiksi sähkönmyyjän vaihto nopeutuu asiakkaalle.
– Toivon, että manuaalinen työ asiakaspalvelussa vähenee ja asiakaskokemus paranee.
– Odotan myös lisää uusia palveluntarjoajia toimialalle, kun mukaan tulo helpottuu avointen rajapintojen myötä ja lisäpalveluiden tuottaminen on aiempaa helpompaa. Uusien toimijoiden myötä odotamme sekä asiakkaille, että yhtiöille lisää palveluja, kuten esimerkiksi laskutuspalveluja, Greetta Arha sanoo.
”Go Live” häämöttää helmikuussa
Datahubin alkuperäinen tavoiteaikataulu käyttöönotolle oli huhtikuu 2021. Uuteenkin käyttöönoton deadlineen, alkuvuoteen 2022, on maaliin päästäkseen vielä paljon työtä. Sekä Arha että Saine tietävät, että kiire ei jakaudu tasaisesti alalla.
– Rejlersin valmius on erittäin hyvällä tasolla ja datahubin valmistelut sekä toimitukset on toteutettu aikataulussa. Myös toimialan yleinen valmius näyttää olevan hyvä, Saine tietää.
– Ensimmäinen täyden mittakaavan tuotannollinen koekäyttö toteutettiin kesäkuussa, toinen on edessä syyskuussa ja kenraaliharjoitus marraskuussa. Seuraavat kuukaudet tulevat näyttämään, kuinka isoja riskejä projekti vielä sisältää, Saine toteaa.
Greetta Arha uskoo, että kovan tahtotilan ansiosta ”Go Live” kuitenkin toteutuu suunnitellusti 21.2.2022.
– Tsemppiä kaikille datahubin parissa työskenteleville, hän sanoo.
– Tällä hetkellä, jos koskaan, olemme sähkömarkkinoiden näköalapaikalla. Nautitaan matkasta.
Rejlers kannattaa valita palveluntuottajaksi, sillä yhtiössä on vahva osaaminen mittaustietoihin ja taseselvitykseen liittyen. Henkilöt ovat sekä osaavia että helposti tavoitettavissa.
Greetta Arha, ICT-projektipäällikkö, Leppäkoski-yhtiöt