Rejlers luotsaa Suomea kohti tulevaisuuden rautateitä

25.11.2020

Ihan nurkan takana tämä ei vielä ole, mutta Suomi on menossa Euroopan mukana kohti yhtenäistä ja täysin automaattista raideliikennejärjestelmää.

 Työtä puskee eteenpäin omalta osaltaan rautateiden turvalaiterakentamisen konkari Tommi Mäkelä, jonka vanavedessä alalle saadaan uusia osaajia. Yksi heistä on projekti-insinööri Ronny Bäckman, jonka tehtävä on yhteensovittaa vanhaa ja uutta junien kulunvalvontateknologiaa toimivaksi kokonaisuudeksi.

EU:n rautateitä siirretään vähitellen yhteiseurooppalaiseen järjestelmään, jolla tulevaisuudessa hallitaan junien turvallista kulkua rautateillä.

Ronny Bäckman työskentelee Rejlersin projekti-insinöörinä Väylän turvalaitehankkeissa ja pähkäilee työkseen junien kulkua tulevaisuudessa. Tommi Mäkelä on toiminut asetinlaitetekniikan ja nykyisen junan kulunvalvonnan (JKV) osalta Rejlersin projektipäällikkönä ja asiantuntijana Väylän eri hankkeissa 15 vuoden ajan.

Bäckman tietää, että haastavaksi siirtymän uuteen järjestelmään tekee se, että veturi- ja ratalaitteiden uusiminen on tehtävä katkeamattomana kokonaisuutena.

– Nykyisen junien kulunvalvontajärjestelmän rakentaminen on kestänyt kaikkiaan lähes 20 vuotta, joten järjestelmien muuttaminen on vähintään yhtä pitkä prosessi.

Tommi Mäkelä toteaa, että uuteen järjestelmään siirtyminen on haaste koko Suomen rautatieverkolle ja rautateillä toimiville palveluntuottajille.

– Siirtyminen tulee vaikuttamaan kaikkeen rautateillä tehtävään rakentamiseen ja liikenteenohjaamiseen, Mäkelä kertoo.

 

Askel kohti autonomiaa

Uusi järjestelmä koostuu kahdesta osasta, joista toinen on radiojärjestelmä puhe- ja datakommunikaatioon ja toinen junien kulunvalvontajärjestelmä ETCS (European Train Control System).

ETCS-järjestelmästä on olemassa eri tasoja, joista Euroopassa taso 1 on käytössä laajasti ja joidenkin nopeiden junaväylien osalta myös taso 2.

Mäkelä selvittää, että Suomessa käytössä oleva junan kulunvalvontajärjestelmä on toiminnaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen kuin laajasti Euroopassa käytössä oleva ETCS 1.

– Suomeen rakennetaan ETCS taso 2. Se tuo lisää mahdollisuuksia kapasiteetin kasvattamiseen, Mäkelä kertoo.

Bäckman jatkaa, että uusi järjestelmä on askel kohti täysin automaattista junajärjestelmää.

– Tulossa olevan ETCS 2 järjestelmän seuraaja, tulevaisuudessa häämöttävä taso 3, mahdollistaa täysin automaattisen junankulun, Bäckman kertoo.

Tavoitteena on yhtä aikaa nopea, toimintavarma ja turvallinen raideliikenne.

 

Tiedonsiirtopisteistä jatkuvaan tietovirtaan

Ronny Bäckman toteaa, että turvallisuus on helppo asettaa korkealle, mutta tämä vähentää radan kapasiteettiä.

– Rautatiellä kyetään kuljettamaan materiaalia sekä ihmisiä energiatehokkaasti, mutta pysäytysmatkat ovat pitkiä ja usein pitempiä kuin junankuljettajan näkymä. Tästä syystä on koko ajan muun muassa valvottava, että junaa voidaan pysäyttää turvallisesti, Bäckman selittää.

Tällä hetkellä junan kulkua hallinnoiva junien kulunvalvontajärjestelmä JKV välittää junankulkuun ehtoja fyysisten tiedonsiirtopisteiden avulla.

– Uusi järjestelmä päivittää junalle jatkuvasti edessä oleva radan varaustilannetta ja pystyy näin optimoimaan junaliikennettä sitä mukaan, kun radan kapasiteetti vapautuu, kertoo Bäckman.

– Näkyvät opasteet poistuvat ja tilalle tulee langattomaan tietoliikenneverkkoon pohjautuva junan ohjaus, Mäkelä sanoo.

EU:n vaatimusten rinnalla suurempi veturi uuden järjestelmän käyttöönottoon Suomessa onkin nykyisen junien kulunvalvonnan laitekannan vanhentuminen.

Kokemusta haetaan pilottihankkeella

Ronny Bäckman toteaa, että turvallisuus on helppo asettaa korkealle, mutta tämä vähentää radan kapasiteettiä.

– Rautatiellä kyetään kuljettamaan materiaalia sekä ihmisiä energiatehokkaasti, mu

– Suomessa ei ole vielä kokemusperusteista osaamista uuden järjestelmän osalta, Tommi Mäkelä toteaa.

 

Ronny Bäckman toteaa, että turvallisuus on helppo asettaa korkealle, mutta tämä vähentää radan kapasiteettiä.

– Rautatiellä kyetään kuljettamaan materiaalia sekä ihmisiä energiatehokkaasti, mu

– Suomessa ei ole vielä kokemusperusteista osaamista uuden järjestelmän osalta, Tommi Mäkelä toteaa.

Ronny Bäckman jatkaa, että Suomessa on tähän mennessä tehty selvitystyötä. Kokemusta haetaan toteuttamalla Kouvola – Kotka/Haminan rataosuudelle koerata, jossa Rejlers toimii rakennuttajakonsulttina. – Koeradalla testataan järjestelmän teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia sekä selvitetään, miten kaksoisvarustus nykyisen ja uuden teknologian ratalaitteilla on mahdollista toteuttaa, Bäckman kertoo.

Tavoitteena on, että hanke on valmis 2025

Varsinainen siirtyminen ETCS-järjestelmään alkaa pilottihankkeesta Tampere-Pori-Rauma rataosalla, joka tulee olemaan varsinainen ensimmäinen täysimääräinen ETCS taso 2:n rataosuus.

tta pysäytysmatkat ovat pitkiä ja usein pitempiä kuin junankuljettajan näkymä. Tästä syystä on koko ajan muun muassa valvottava, että junaa voidaan pysäyttää turvallisesti, Bäckman selittää.

Tällä hetkellä junan kulkua hallinnoiva junien kulunvalvontajärjestelmä JKV välittää junankulkuun ehtoja fyysisten tiedonsiirtopisteiden avulla.

– Uusi järjestelmä päivittää junalle jatkuvasti edessä oleva radan varaustilannetta ja pystyy näin optimoimaan junaliikennettä sitä mukaan, kun radan kapasiteetti vapautuu, kertoo Bäckman.

– Näkyvät opasteet poistuvat ja tilalle tulee langattomaan tietoliikenneverkkoon pohjautuva junan ohjaus, Mäkelä sanoo.

EU:n vaatimusten rinnalla suurempi veturi uuden järjestelmän käyttöönottoon Suomessa onkin nykyisen junien kulunvalvonnan laitekannan vanhentuminen.

Kestävä siirtymä

Koulutukseltaan tietoverkkojen kyberturvallisuuteen syventynyt tieto- ja viestintätekniikan insinööri Bäckman aloitti Rejlersillä kesäkuun alussa 2020. Uuden kulunvalvonnassa käytettävän teknologian pariin hän päätyi työskentelemään opinnäytetyövalintansa seurauksena.

– Tutkintoni ja junan vaihteita hallinnoivan asetinlaitetekniikkaan liittyvän opinnäytetyöni kautta minulla on hyvät edellytykset hahmottaa tulevia tarpeita uuden teknologian osalta.

– On kiehtovaa olla mukana rakentamassa kestävää siirtymismuotoa. Tähän tarvitaan vielä paljon kehitystä ja optimointia, jotta palvelua saadaan paremmaksi. Tässä tullaan luomaan uusia prosesseja sekä toimintatapoja ja tässä haluan olla mukana, Bäckman sanoo.

Tommi Mäkelä kannustaa nuoria alalle.

– Meillä on useita henkilöitä kasvamassa eri tehtäviin, mutta lisää tarvitaan. Omasta kokemuksesta voin kyllä sanoa, että Väylän projekteissa mielenkiinto säilyy. Projektit ovat aina erilaisia, vaikka samoja laitteita rakennetaan.